Tutkimus heittää biokaasupallon päättäjille Etelä-Suomessa on hyvät edellytykset lisätä kotimaisen biokaasun käyttöä liikenteen polttoaineena. Tänä keväänä... Lue lisää

Ruokajätteen synnyn ehkäisyn talous- ja ympäristövaikutukset Virossa Tämän analyysin on laatinut Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tutkija Nea Teerioja yhteistyössä virolaisten projektitiimien kanssa. Analyysin laatimisessa on... Lue lisää

Biokaasun talous- ja ympäristövaikutukset Virossa Perustapausskenaario (Business As Usual eli BAU) vuonna 2020 edustaa biokaasun käytön jatkamista nykyisellä tasolla, kun tiedossa olevat muutokset huomioidaan. BAU-skenaariota... Lue lisää

Kaikki merkinnät
Biometaania liikenteeseen -seminaari ja tiedotustilaisuus 12.3.2012

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan W-Fuel-hankkeen tutkimustuloksista Säätytalolle Helsinkiin 12.3. Tilaisuus on maksuton, mutta kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 1.3. mennessä osoitteeseen tarja.lintula@mtt.fi.

Lue lisää


Jätteestä liikennepolttoaineeksi -tulosseminaari 23.11.2011 Turussa

Seminaari pidetään Turun Yliopiston Mauno Koivisto -keskuksen luentosalissa Biocityssä.

Lue tilaisuuden ohjelma ja ilmoittaudu>>


 


W-Fuel esittäytyi Cancunin ilmastokokouksessa

Ohjelmajohtaja Tiit Kallaste Tukholman ympäristöinstituutin Tallinnan osastolta esitteli W-Fuel -projektia Cancunin ilmastokokouksessa.

 

Katso video


Kaikki merkinnät


6.2.2012

Ruokajätteen vähentäminen säästäisi satoja miljoonia euroja

Ruokajätteen määrän vähentäminen 30 % tuottaisi W-Fuel-hankkeen neljällä kohdealueella yhteensä 534 miljoonan euron säästöt vuonna 2020. Hankkeessa tehtyjen laskelmien mukaan ilmastopäästöt olisivat samalla hiilidioksidiekvivalentteina ilmaistuna 415 000 tonnia pienemmät kuin ilman jätteen synnyn ehkäisyä.

Hankkeessa laaditun jätteiden synnyn ehkäisysuunnitelman tavoitteena on vähentää biojätteen määrää 30 % vuoden 2009 tasosta. Vähennyksen tuottamia taloudellisia ja päästösäästöjä kartoittavissa laskelmissa keskityttiin ruokajätteeseen, koska suurin osa biojätteestä on sitä. Vertailuarvona on käytetty nykykehitykseen perustuvaa biojätemäärää vuonna 2020.

Suunnitelman mukainen ruokajätteen ehkäisy säästäisi Helsingin seudulla lähes 400 miljoonaa euroa, ja kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät 310 000 tonnia hiilidioksidiekvivalentteina ilmaistuna (CO2-eq). Turussa säästyisi 84 miljoonaa euroa ja 63 000 tCO2-eq, Salossa 18 miljoonaa euroa ja 14 000 tCO2-eq sekä Kymenlaaksossa 37 miljoonaa euroa ja 29 000 tCO2-eq.

Ruokajäte tuhlaa ilmastoa ja rahaa

W-Fuel-hankkeen laskelmissa on otettu huomioon sekä syömäkelpoinen että -kelvoton ruokajäte, jota syntyy kotitalouksissa, julkisissa palveluissa, vähittäiskaupassa sekä muulla yksityisellä sektorilla kuten ravintoloissa ja laivaliikenteessä. Tarvittavat taustatiedot mm. jätteen koostumuksesta ja ruuan hinnasta on saatu aiemmin Suomessa tehdyistä tutkimuksista ja asiantuntija-arvioista sekä W-Fuelin omista aiemmista tuloksista.

Tutkija Nea Teerioja Helsingin seudun ympäristöpalveluista kertoo, että jätteeksi päätyvän yhden ruokakilon ehkäiseminen pienentäisi kasvihuonekaasupäästöjä 4,0–5,3 kiloa vastaavalla määrällä hiilidioksidia. Vaihteluväli johtuu eri sektorien ruokajätteen koostumuseroista sekä siitä, miten vähennetyn jätteen on oletettu jakautuvan syömäkelpoiseen ja -kelvottomaan.

– Vähennyksen on oletettu kohdistuvan pääosin syömäkelpoiseen ruokahävikkiin. Yli 90 % vähentyneistä päästöistä olisi seurausta siitä, ettei ruokaa tarvitse tuottaa, jalostaa ja toimittaa loppukäyttäjien saataville turhaan, Teerioja huomauttaa.

Hän arvioi, että vuoden 2010 reaaliarvossa ilmaistuna jätteen tuottajat säästäisivät 4,8–6,4 euroa jokaista ehkäisemäänsä jätteeksi menevää ruokakiloa kohti vuonna 2020. Vähittäiskaupan ulkopuolella olevan yksityisen sektorin eli esimerkiksi ravintoloiden osalta säästö olisi laskelmien mukaan jopa 10 euroa kilolta. Hankintahintojen lisäksi mukaan on laskettu mm. ruoan valmistuksen ja säilytyksen kustannukset sekä jätemaksut.

Kotitaloudet säästäisivät eniten

Ruokajätteen vähentämisestä syntyvistä taloudellisista ja ympäristöllisistä säästöistä noin 40 % muodostuisi kotitalouksissa, koska niissä kertyy eniten ruokajätettä henkeä kohden. Teerioja laskee, että W-Fuel-hankkeen kohdealueiden kotitalouksissa ruokajätettä syntyisi vuonna 2020 keskimäärin 25 kiloa vähemmän henkeä kohden ja ne säästäisivät noin 120 € per henkilö.

Tutkija arvioi, että kotitalouksissa 30 prosentin vähennystavoite voi olla haasteellista saavuttaa, koska kaksi kolmasosaa niiden ruokajätteestä on Suomessa arvioitu syömäkelvottomaksi.

– Ruokajätteen suurimman mahdollisen vähennysmäärän selvittäminen tarkasti edellyttäisi, että pystyisimme määrittämään kaiken vältettävissä olevan ruokajätemäärän. Syömäkelpoinen ruokahävikki on kaikki turhaa jätettä ja siten myös vältettävissä, mutta sillä on vaikutusta myös syömäkelvottoman ruokajätteen määrään, hän miettii.

Biojätteen vähentämiseksi useita keinoja

W-Fuel-hankkeen biojätteen vähentämistavoite pohjautuu valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan. Hankkeessa on myös kartoitettu keinoja, joilla biojäte saataisiin vähenemään 30 % vuoteen 2020 mennessä.

Tutkija Erja Heino MTT:stä toteaa, että tavoite edellyttää tehokkaita taloudellisia, rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja. Jäteasetukseen pitäisi esimerkiksi kirjata erillinen tavoite biojätteen synnyn ehkäisylle. Lisäksi olisi määrättävä jätteiden ehkäisyyn tarvittavien varojen keräämisestä sekä kehitettävä tehokas tietojärjestelmä jätetiedon keräämiseen ja jakamiseen.

Heino korostaa myös, että jätteen ehkäisyyn on syytä motivoida jakamalla tietoa taloudellisista ja ympäristösäästöistä.

– Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelujen Petra-järjestelmää voitaisiin kehittää siten, että se kertoisi jätteen tuottajille elinkaaritiedot jätteiden ympäristö- ja kustannusvaikutuksista. Järjestelmä voitaisiin kehittää esimerkiksi W-Fuelissa tuotettujen tietojen pohjalta ja ottaa aluksi käyttöön hankkeen kohdealueilla, Heino ehdottaa.

Neuvonta alueellisille keskuksille

Heino huomauttaa, että jäteneuvonnan tulisi keskittyä jätteiden ehkäisyyn lajittelun sijaan. Lisäksi neuvonta olisi syytä siirtää kunnallisilta jäteyhtiöiltä alueellisille keskuksille jo uskottavuuden takia.

– Jätetutkimuksen resurssit pitäisi kohdistaa ensisijaisesti jätteiden synnyn ehkäisyyn ja neuvontamateriaalien tuottaminen keskittää valtakunnalliselle tasolle. Näin luodaan kunnon tietopohja ja vältytään siltä, että kaikissa jäteyhtiöissä tuotettaisiin samoja materiaaleja, hän perustelee.

Keppiä ja porkkanaa

Hankkeen tulosten mukaan jätteiden synnyn ehkäisyn tehostamiseksi tarvittaisiin sekä keppiä että porkkanaa. Jo pelkkä biojätteen määrän seuranta ruokapalveluissa kannustaa sen vähentämiseen. Lisäksi tarvitaan mm. painoon perustuvia jätemaksuja.

Heino toteaa, että kunnallisella tasolla tarvitaan aina ensin ylimmän tason poliittinen päätös, muuten jätteiden synnyn ehkäisy jää yksittäisten työntekijöiden aktiivisuuden varaan.

– Tosin yksilötkin voivat saada aikaan paljon: esimerkiksi Lahden Ateria sai ruokajätteen määrän vähenemään 12 prosenttia vuodessa uuden johtajan innoittamana, Heino kertoo.
 


5.1.2012

Tutkimus tasaa tietä biokaasuautoilulle

- Hankkeen kohdealueilla käytettävissä olevista biomassoista olisi parhaimmillaan mahdollista saada yhteensä noin 300 miljoonaa kuutiota biometaania vuodessa, sanoo tutkija Saija Rasi MTT:stä. Lue koko juttu MTT ELOsta.


23.11.2011

Biokaasuautoille riittäisi kotimaista polttoainetta

Biokaasuautoilua olisi mahdollista lisätä reippaasti eteläisessä Suomessa. W-Fuel-hankkeessa tehdyn kartoituksen mukaan paikallisista raaka-aineista saisi biokaasua autojen polttoaineeksi 3 000 GWh verran, mikä vastaa noin 170 000 henkilöauton vuosikulutusta.

Biokaasun tulevaisuutta liikennepolttoaineena pohdittiin keskiviikkona W-Fuel-hankkeen seminaarissa Turussa. Hankkeessa on selvitetty biokaasun eli biometaanin tuotantopotentiaali Turun ja Salon alueella, pääkaupunkiseudulla sekä Kymenlaaksossa.

Biometaanin mahdollisia raaka-aineita Etelä-Suomessa ovat biojätteet, lietteet, lanta ja nurmisäilörehu sekä muut maatalouden biomassat. W-Fuel-hankkeen tieteellinen koordinaattori, tutkija Saija Rasi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä kertoi, että niiden sijainti ja määrät on kartoitettu tilastojen ja varta vasten tehtyjen kyselyjen perusteella.

– Hankkeen kohdealueilla käytettävissä olevista biomassoista olisi laskelmien mukaan mahdollista saada yhteensä noin 300 miljoonaa kuutiota biometaania vuodessa, Rasi sanoi.

MTT:n koordinoima W-Fuel-hanke jatkuu ensi kevääseen saakka. EU:n rahoittamassa hankkeessa laaditaan konkreettiset suunnitelmat biokaasun tuotantoa ja liikennekäyttöä varten Etelä-Suomeen ja Viroon Harjun ja Lääne-Virun maakuntiin. Suomesta hankkeeseen osallistuu MTT:n lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut sekä useita alan toimijoita.

Ympäristövaikutusten arviointi työn alla

W-Fuel-hankkeessa selvitetään parhaillaan biokaasuntuotannon ilmastovaikutuksia. Kaasun käyttö liikennepolttoaineena on varsin vähäpäästöistä, mutta päästöjä muodostuu tuotannon aikana esimerkiksi biojätteiden keräyksestä, nurmen viljelystä, kasvitähteiden korjuusta sekä raaka-aineiden kuljetuksista biokaasulaitokselle.

Tutkija Kaisa Manninen Suomen ympäristökeskuksesta totesi, että biometaanin tuotannon elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset riippuvat paljon käytetystä raaka-aineesta. Esimerkiksi sian lietelantaa käytettäessä korostuvat lannan varastoinnin päästöt maatilalla. Myös nurmisäilörehun viljelyn päästöt nousevat merkityksellisiksi kokonaisketjua tarkasteltaessa.

– Turussa nousevat esiin päästöt, jotka aiheutuvat siitä, jos jätteenpolttolaitoksella biojätteellä tuotettu energia joudutaan korvamaan jollain muulla energianlähteellä, Manninen huomautti.

Liikennekäyttö pienentää biokaasun päästötasetta

Kaikilla raaka-aineilla myös biokaasulaitokselta tulevan jäännöksen peltolevityksestä aiheutuvat päästöt ovat merkittävät: näin etenkin säilörehulla, mikä selittyy nurmen korkealla typpipitoisuudella. Manninen muistutti kuitenkin, että jäännöksen levittäminen pelloille vähentää kemiallisten lannoitteiden tarvetta.

– Kun lisäksi huomioidaan, kuinka paljon biometaanilla voidaan liikenteessä korvata bensiiniä ja dieseliä, pienenee päästötase merkittävästi erityisesti suuren kaasuntuottopotentiaalin raaka-aineilla kuten säilörehulla ja biojätteellä, hän tiivisti.

Kymenlaaksossa ja Helsingin seudulla valmis biometaani voidaan kuljettaa käyttäjille olemassa olevaa maakaasuverkostoa pitkin. Sen sijaan Turun ja Salon seuduilla kaasu on siirrettävä loppukäyttäjille jollain muulla tavalla.

– Kuljetusten osuus kokonaispäästöistä olisi kuitenkin vähäinen, vain muutamien prosenttien luokkaa, Manninen summasi.

Kannattavuus riippuu raaka-aineesta

Myös biometaanin tuotantokustannukset riippuvat suuresti siitä, mistä raaka-aineesta kaasu valmistetaan. W-Fuel-hankkeen laskelmissa taloudellisesti kannattavimmiksi osoittautuivat biojäte ja liete, joiden vastaanotosta biokaasulaitos voi periä ns. porttimaksun. Sen sijaan lannasta ja nurmesta porttimaksua tuskin maksetaan.

Tutkija Esa Aro-Heinilä MTT:stä totesi, että biojätteen ja lietteen tuotantokustannukset saa painettua jopa alle nollan. Lannan ja nurmen tuotantokustannukset biokaasun raaka-aineena ovat noin 70 euroa/MWh.

– Biokaasun tuotantoa on taloudellisesti kannattavaa lisätä siellä, missä on tarjolla paljon biojätettä. Maatalouden massoja voidaan ottaa mukaan, mutta kannattavuus on paras seuduilla, joilla on paljon asutusta ja teollisuutta, Aro-Heinilä kuvaili.


Lisätietoja:

tutkija Saija Rasi/MTT, saija.rasi@mtt.fi, puh. 040 570 1596,
tutkija Kaisa Manninen/SYKE, kaisa.manninen@ymparisto.fi, puh. 0400 148 623 ja
tutkija Esa Aro-Heinilä/MTT, esa.aro-heinila@mtt.fi, puh. 040 743 8328


21.11.2011

Konferenssi pohti kestävää jätteidenkäsittelyä

Itämeren jätteenkäsittelykonferenssi ”Emerging trends and investment needs in waste management” järjestettiin Tallinnassa 27. päivänä lokakuuta. Konferenssin järjestäjänä oli Interreg IV B / Itämeren alueen ohjelmasta 2007–2013 osarahoitettu hanke Reco Baltic 21 Tech – Towards Sustainable Waste Management in the Baltic Sea Region http://www.recobaltic21. net.

Konferenssissa keskityttiin seuraaviin pääkysymyksiin:
– muodostettiin kokonaiskuva kotitalousjätteen käsittelyjärjestelmien kehityksestä sekä jätteenkäsittelyyn liittyvien investointihankkeiden tilasta Itämeren alueella;
– vaihdettiin tietoa ja kokemuksia kotitalousjätteen käsittelyn parhaista toimintatavoista;
– yhtenäistettiin lähestymistapoja, jotka koskevat jätteidenkäsittelyn kehitystä ja investointeja.

Biokaasu kiinnosti osallistujia

Konferenssiin osallistui noin 70 henkilöä, jotka edustivat asiantuntijoita, yrittäjiä ja tutkijoita, mutta myös paikallisyhteisöjä, valtionhallintoa, rahoittajia ja rahoituslaitoksia Itämeren alueen maista.

Konferenssin yleisöä. Valokuva: Rein Veski

Keskustelussa painottui jätteiden määrän vähentäminen ja niiden synnyn ehkäisy sekä kierrättäminen ja kulutustottumusten ja asenteiden muutos. Myös tukiohjelmia, kehityksen vetureita sekä jätteenkäsittelyalalla tapahtuvia innovaatioita käsiteltiin. Merkittävää on, että biojätteestä saatavan biokaasun tuotanto oli kaikkein näkyvimmässä asemassa jätteenkäsittelyyn suunnatuista investointihankkeista kerrotuissa esimerkeissä.

Vilkkaassa konferenssissa esitysten pitäjille esitettiin runsaasti kommentteja ja kysymyksiä.
Eräs konferenssin pääjärjestäjistä ja puheenjohtajista oli tohtori Harri Moora SEI Tallinn keskuksesta. Hän on myös W-Fuel-hankkeen ohjausryhmän jäsen.

Tohtori Harri Moora (SEI Tallinn) pitää esitystä kotitalousjätteen käsittelystä Baltian maissa ja Puolassa. Valokuva: Rein Veski

Kaikki konferenssin esitykset ovat saatavilla osoitteessa: www.recobaltic21.net/et/conference-2011.html
 


21.11.2011

Biokaasulaitosten paikat valittu Virossa

W-Fuel-hankkeen virolainen tutkimusryhmä on valinnut biokaasulaitosten paikat kohdealueillaan biomassojen kartoituksen perusteella. Harjun maakunnassa biokaasulaitosta esitetään rakennettavaksi Kuusalun kuntaan Allikan kylään lähelle Hinnun sikalaa. Lääne-Virumaan maankunnassa paikaksi esitetään Rakveren esikaupunkia.

Hinnun biokaasulaitos: lantaa, lietettä ja energiakasveja

Harjun maakunnassa biokaasulaitoksen paikka on valittu Hinnun sikalan lähistöltä. Valinnan pohjana ovat seuraavat oletukset:

– Hinnun sikala on Harjun maakunnan suurin sikatila, jossa on yhteensä 11 500 sikaa. Tilaa kehitetään aktiivisesti, ja omistaja on kiinnostunut tuottamaan biokaasua tilalta saatavasta sian lietelannasta.

– Tilan läheisyydessä sijaitsee myös Kuusalun alueellinen viemärijätteen käsittelylaitos, josta saatavaa lietettä voitaisiin käyttää biokaasun tuotannon raaka-aineena.

– Ympäröivältä jouto- ja viljelysmaalta voitaisiin saada energiakasveja.

– Biokaasua voitaisiin käyttää tilan omiin tarpeisiin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa. Yli jäävä biokaasu voidaan syöttää Kuusalun kylän ohi kulkevaan maakaasuputkeen.

Laskelmien mukaan sianlannasta, jätevesilietteestä ja energiakasveista saatavan biometaanin tuotanto voisi olla vuonna 2020 jopa 1,4 miljoonaa m3 vuodessa.

Rakveren biokaasulaitos: elintarviketeollisuuden jätteitä ja viemärilietettä

Lääne-Virumaan maakunnassa biokaasulaitoksen suotuisimmaksi sijoituspaikaksi on valittu Rakveren esikaupunki seuraavista syistä:

– Maakunnan kaksi suurinta biojätteen tuottajaa Rakveressä sijaitsevat lihanjalostusyritys Rakvere Lihakombinaat AS ja tislaamoyritys Estonian Spirit AS, samoin siellä sijaitsee jätevedenpuhdistuslaitos Rakvere Vesi AS.

– Jos biokaasua hyödynnetään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa, lämpöenergia voidaan syyskuusta toukokuuhun johtaa Rakveren kaukolämpöverkkoon.

– Biokaasu, jota ei käytetä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa tai liikennepolttoaineena paikallisesti, voidaan syöttää Rakveressä sijaitsevaan maakaasuputkeen. Toinen vaihtoehto on rakentaa kaasuputki Rakveren lihankäsittelylaitokseen, jonne on matkaa enintään 2 km.

Rakveressä saatavilla olevat biokaasun raaka-aineet ovat viemäriliete, eläinkudosjäänteet, rasvat ja alkoholiteollisuuden jätteet. Laskelmien perusteella niistä saatavan biometaanin tuotanto voisi olla vuonna 2020 noin 2,4 miljoonaa m3 vuodessa.

Biokaasun kokonaistuotantopotentiaali kartoitettu

Biometaanipotentiaalin laskennassa vuonna 2020 on arvioitu raaka-aineiden määriä ja laskettu niiden perusteella metaanin tuotantopotentiaali (taulukot 1 ja 2). Harjun maakuntaa koskevassa arviossa ei ole otettu huomioon Tallinnan biojäte- ja lietemääriä, sillä kaikki Tallinnasta tuleva jäte on tarkoitus käyttää uudessa, lokakuussa 2011 käynnistetyssä jätteenpolttolaitoksessa tai viedä Jõelähtmen kaatopaikalle.

Suunnitelmana on, että myöhemmin uuteen jätteenpolttolaitokseen rakennettaisiin myös biojätteen erotteluyksikkö. Kaikki Tallinnan jätevesiliete käsitellään vesiyhtiö AS Tallinna Vesin jätevedenpuhdistuslaitoksella. Yhtiöllä on biokaasulaitos, joka on jo jonkin aikaa tuottanut lietteestä biokaasua omaan tarpeeseen.

Elintarviketeollisuuden biojätteen määrä pysyy entisellään

Harjun maakunnassa (ilman Tallinnaa) elintarviketeollisuus tuottaa verrattain vähän biojätettä.

Länsi-Virumaan maakunnassa elintarviketeollisuudesta saatavan biojätteen määrä on huomattavasti suurempi. Tuotannosta vastaa pääasiassa suuri lihanjalostusyritys Rakvere Lihakombinaat AS. Jatkossa toinen suuri biojätteen tuottaja on todennäköisesti tislaamoyritys Estonian Spirit AS, joka aloitti toimintansa uudelleen Rakveressa vuonna 2010.

Elintarviketeollisuuden yritykset pyrkivät vähentämään biojätteen syntymistä kaikin keinoin, jotta niiden ei tarvitse maksaa nopeasti nousevia kaatopaikkamaksuja. Siksi on todennäköistä, että elintarviketeollisuudesta saatavan biojätteen määrä ei kasva vuoteen 2020 mennessä.

Kotitalouksien biojätteen määrä vähenee hitaasti

Biohajoavan jätteen lajittelu sen syntypaikalla aloitettiin vuonna 2007. On realistista olettaa, että ehkäisytoimenpiteiden soveltamisen alkuvuosina biojätteen määrä pysyy entisellään ja myöhemmin vähenee: aluksi 0,1–0,2 % vuodessa ja myöhemmin lisää.

Jätevesilietteen määrä pysyy entisellään

Viemärilietteen määrä saattaa lähivuosina kasvaa, jos useammat kotitaloudet liittyvät yleiseen viemäriverkostoon tai keskitetyn jätevedenkäsittelyn puolesta ryhdytään kampanjoimaan. Asiantuntijat arvioivat, että jätevesilietteen määrä vuosina 2008–2020 pysyy suurin piirtein entisellään.

Lanta lisääntyy lievästi

Ennusteiden pohjana olevien oletusten mukaan nautakarjan määrän odotetaan kasvavan 1,5 % vuoteen 2020 mennessä. Karjan määrä saattaa lisääntyä, koska maitotuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti ja Virossa on karjankasvatukseen soveltuva ilmasto.

Sikojen määrän odotetaan kasvavan 1 % vuoteen 2020 mennessä. Muutaman viime vuoden aikana Venäjän kasvanut kysyntä on nostanut Virosta vietävien elävien sikojen määrää. Viennin kasvupotentiaalia ei kannata kuitenkaan yliarvioida poliittisten suhteiden epävarmuuden vuoksi.

Kanojen määrän odotetaan pysyvän samana viime vuosien trendin mukaisesti.

Energiakasveille olisi maata

Tällä hetkellä Harjun ja Länsi-Virumaan maakunnissa ei käytetä energiakasveja biokaasun tuotantoon. Viron biokaasuyhdistys arvioi kuitenkin, että viljelysmaasta noin viittä prosenttia ja joutomaasta kahtakymmentä prosenttia voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen.

Vuonna 2009 Harjun maakunnassa oli noin 55 000 ha viljelysmaata ja 43 400 ha joutomaata. Länsi-Virumaan maakunnassa vastaavat lukemat olivat 97 000 ha ja 23 300 ha. Molempien määrän odotetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä: viljelysmaan määrän uskotaan lisääntyvän noin 0,5 % ja joutomaan määrän noin 2 % vuosittain.

Biokaasun tuotantoon suositellaan kahta energiakasvia: ruokohelpiä (Phalaris arundinacea) ja puna-apilaa (Trifolium pretense). Kasvien kokonaissadon arvioidaan vuonna 2020 olevan noin 40 600 tonnia ka Harjun maakunnassa ja noin 50 600 tonnia ka Länsi-Virumaan maakunnassa.

Biometaanin tuotantopotentiaali kohdealueilla

Biometaanin kokonaistuotantopotentiaalin Harjun maakunnassa (ilman Tallinnaa) ennustetaan olevan noin 17,3 miljoonaa m3 vuodessa. Laskelmien mukaan suurin metaanipotentiaali on energiakasveilla (noin 75 % kokonaispotentiaalista), sen jälkeen maatalouden lietteellä ja lannalla (noin 12 %), jätevesilietteellä (5,6 %) sekä kotitalouksista (4,4 %) ja teollisuudesta (3 %) peräisin olevalla biojätteellä (taulukko 1).

Länsi-Virumaan maakunnassa biometaanin kokonaistuotantopotentiaali on arviolta noin 24,4 miljoonaa m3 vuodessa. Suurin metaanipotentiaali on jälleen energiakasveilla (noin 66 % kokonaispotentiaalista), mutta sen jälkeen teollisuudesta peräisin olevalla biojätteellä (noin 13 %), maatalouden lietteellä ja lannalla (noin 9 %), jätevesilietteellä (11,5 %) ja kotitalouksista peräisin olevalla biojätteellä (0,6 %) (taulukko 2).

Taulukko 1. Biomassan määrä ja biometaanin tuotto Harjun maakunnassa v. 2020.



Taulukko 2. Biomassan määrä ja biometaanin tuotto Länsi-Virumaan maakunnassa v. 2020.

Selitykset:
Kasvien sadon, metaanin tuoton ja lannan määrien laskentamenetelmät on kuvattu TP3-raportin luvussa 2.
FM = tuoremassa (fresh matter) eli raaka-aine
VS = orgaaninen kuiva-aine (volatile solids)
* Perusvuosi lannan määrän ennakoinnissa on 2009.
** Tai noin 100 m3/t FM.
 


Sivu: Edellinen 1 2 3 4 5 6 Seuraava
  MTT W-Fuel -projekti
Kotieläintuotannon tutkimus
H-talo
31600 Jokioinen
mp 040 352 9741

MTT W-Fuel project
Animal Production Research
31600 Jokioinen, Finland
mp  +358 40 352 9741