Tutkimus heittää biokaasupallon päättäjille Etelä-Suomessa on hyvät edellytykset lisätä kotimaisen biokaasun käyttöä liikenteen polttoaineena. Tänä keväänä... Lue lisää

Ruokajätteen synnyn ehkäisyn talous- ja ympäristövaikutukset Virossa Tämän analyysin on laatinut Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tutkija Nea Teerioja yhteistyössä virolaisten projektitiimien kanssa. Analyysin laatimisessa on... Lue lisää

Biokaasun talous- ja ympäristövaikutukset Virossa Perustapausskenaario (Business As Usual eli BAU) vuonna 2020 edustaa biokaasun käytön jatkamista nykyisellä tasolla, kun tiedossa olevat muutokset huomioidaan. BAU-skenaariota... Lue lisää

Kaikki merkinnät
Biometaania liikenteeseen -seminaari ja tiedotustilaisuus 12.3.2012

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan W-Fuel-hankkeen tutkimustuloksista Säätytalolle Helsinkiin 12.3. Tilaisuus on maksuton, mutta kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 1.3. mennessä osoitteeseen tarja.lintula@mtt.fi.

Lue lisää


Jätteestä liikennepolttoaineeksi -tulosseminaari 23.11.2011 Turussa

Seminaari pidetään Turun Yliopiston Mauno Koivisto -keskuksen luentosalissa Biocityssä.

Lue tilaisuuden ohjelma ja ilmoittaudu>>


 


W-Fuel esittäytyi Cancunin ilmastokokouksessa

Ohjelmajohtaja Tiit Kallaste Tukholman ympäristöinstituutin Tallinnan osastolta esitteli W-Fuel -projektia Cancunin ilmastokokouksessa.

 

Katso video


Kaikki merkinnät


13.2.2012

Biokaasun tuotanto tarvitsee tukia päästäkseen vauhtiin

W-Fuel-hankkeessa tehtyjen laskelmien mukaan Etelä-Suomessa on mahdollista tuottaa biokaasua liikennepolttoaineeksi taloudellisesti kannattavasti. Alussa toiminnan kannattavuus on kuitenkin heikko, koska kaasukäyttöisiä autoja ei ole vielä riittävästi liikenteessä. Tutkija Esa Aro-Heinilä MTT:stä arvioi, että biometaanin liikennekäytön edistäminen edellyttää julkista tukea ainakin kymmenen vuoden siirtymäkauden ajan

Kaasukäyttöisen ajoneuvokannan kehittyminen on hidasta. Esimerkiksi Euroopan johtavassa kaasuautoilumaassa Italiassa autoista 1,5 % kulkee kaasulla; osuuden saavuttaminen on vienyt pari vuosikymmentä. Paikallisesti kaasukäyttöisiä ajoneuvoja voi toki olla huomattavasti enemmänkin.

– Vapailla markkinoilla kaasukäyttöinen autoilu kehittyy hyvin hitaasti tai ei lainkaan. Kehityksen nopeuttamiseksi biokaasulaitoksille tarvittaisiin noin 30 %:n investointituki, ja lisäkannustimeksi tuotantotukea liikennepolttoaineeksi myydylle biometaanille. Tuotantotuki voisi olla sidottu fossiilisten polttoaineiden hintaan ja tasoltaan esimerkiksi 30 senttiä dieselekvivalenttia kohden, Aro-Heinilä hahmottelee.

Vuonna 2010 Suomen ajoneuvokanta uusiutui 4,4 % vuosivauhdilla. Kaasukäyttöisiä autoja on tällä hetkellä koko maassa noin 900.

Tavoitteena säilyttää edullinen kuluttajahinta

Autoilijoille kaasu on nykyhinnoilla noin 20 % edullisempaa polttoainetta kuin esimerkiksi diesel.
Tukimallin perusajatuksena on, että tuen avulla biometaanin kuluttajahinta pidettäisiin markkinoilla noin 30 euroa/MWh edullisempana kuin fossiilisen polttoaineen (vastaa noin 30 senttiä/litra). Aro-Heinilä huomauttaa, että vaarana olisi tällöin biometaanin ylikompensaation riski, jos öljyn hinta nousisi hyvin paljon.

– Tukeen pitäisi siksi yhdistää jonkinlainen leikkuri: jos öljyn hinta nousisi hyvin korkeaksi, biometaanille ei maksettaisi tuotantotukea, hän sanoo.

Tuotantokustannukset riippuvat raaka-aineesta

Tukijärjestelmän luomista hankaloittaa se, että biometaanin tuotantokustannukset riippuvat suoraan mädätykseen käytettävästä biomassasta.

– Biojätteistä ja -lietteistä voi tuottaa biometaania lähes nollakustannuksella, koska laitokset saavat periä niistä jätteenkäsittelymaksuja. Tuotantopotentiaaliltaan suurimmat peltobiomassat sitä vastoin aiheuttavat kustannuksia vähintään niiden viljelyn, korjuun ja kuljetusten verran, Aro-Heinilä tarkentaa.

Muutama uusi biokaasulaitos riittäisi

W-Fuel-hankkeen kohdealueilla biojätteet ja jätevesilietteet riittäisivät 1,5 % ajoneuvokannan muutokseen ja kaasumäärä riittäisi paikallisliikenteen ja jätekuljetusten käyttöön. Alueellisesti jätteitä käsitteleviä laitoksia ei siis välttämättä tarvitsisi rakentaa kuin yksi.

– Hankeen kohdealueilla parhaat edellytykset biometaanin hyödyntämiseen on Helsingin ja Kymenlaakson alueilla, joissa kaasu voidaan johtaa maakaasuverkkoa pitkin tankkausasemille, Aro-Heinilä sanoo.

Turun ja Salon seudulla ei ole vielä maakaasukäyttöistä infrastruktuuria, joten tarvittaisiin poliittisia päätöksiä julkisen liikenteen siirtymisestä kaasukäyttöisiin autoihin, jolloin ajoneuvokanta ja tankkausverkosto alkaisivat kehittyä. Henkilöautopuolella kaasuautoilijoita voisi löytyä ensimmäisenä takseista.
 


Takaisin
  MTT W-Fuel -projekti
Kotieläintuotannon tutkimus
H-talo
31600 Jokioinen
mp 040 352 9741

MTT W-Fuel project
Animal Production Research
31600 Jokioinen, Finland
mp  +358 40 352 9741