Tutkimus heittää biokaasupallon päättäjille Etelä-Suomessa on hyvät edellytykset lisätä kotimaisen biokaasun käyttöä liikenteen polttoaineena. Tänä keväänä... Lue lisää

Ruokajätteen synnyn ehkäisyn talous- ja ympäristövaikutukset Virossa Tämän analyysin on laatinut Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tutkija Nea Teerioja yhteistyössä virolaisten projektitiimien kanssa. Analyysin laatimisessa on... Lue lisää

Biokaasun talous- ja ympäristövaikutukset Virossa Perustapausskenaario (Business As Usual eli BAU) vuonna 2020 edustaa biokaasun käytön jatkamista nykyisellä tasolla, kun tiedossa olevat muutokset huomioidaan. BAU-skenaariota... Lue lisää

Kaikki merkinnät
Biometaania liikenteeseen -seminaari ja tiedotustilaisuus 12.3.2012

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan W-Fuel-hankkeen tutkimustuloksista Säätytalolle Helsinkiin 12.3. Tilaisuus on maksuton, mutta kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 1.3. mennessä osoitteeseen tarja.lintula@mtt.fi.

Lue lisää


Jätteestä liikennepolttoaineeksi -tulosseminaari 23.11.2011 Turussa

Seminaari pidetään Turun Yliopiston Mauno Koivisto -keskuksen luentosalissa Biocityssä.

Lue tilaisuuden ohjelma ja ilmoittaudu>>


 


W-Fuel esittäytyi Cancunin ilmastokokouksessa

Ohjelmajohtaja Tiit Kallaste Tukholman ympäristöinstituutin Tallinnan osastolta esitteli W-Fuel -projektia Cancunin ilmastokokouksessa.

 

Katso video


Kaikki merkinnät


12.3.2012

Tutkimus heittää biokaasupallon päättäjille

Etelä-Suomessa on hyvät edellytykset lisätä kotimaisen biokaasun käyttöä liikenteen polttoaineena. Tänä keväänä päättyvässä W-Fuel-tutkimushankkeessa todettiin, että kaasun raaka-aineeksi tarvittavia biomassoja on runsaasti ja niiden jalostaminen biometaaniksi vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Tutkija Saija Rasi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä korostaa, että ympäristöystävällisen kaasuautoilun lisäämiseksi tarvitaan poliittisia päätöksiä. Hankkeen tulosseminaarissa Helsingissä maanantaina puhunut Rasi totesi, että kaasuautokannan kasvattaminen olisi helpointa aloittaa kaupunkien julkisesta liikenteestä ja takseista.

– Etelä-Suomessa olisi käyttökelpoisia biomassoja lähes 50 suuren biokaasulaitoksen tarpeisiin, mutta jo muutama uusi laitos riittäisi siihen, että liikennebiokaasun kysyntä lähtisi käyntiin, hän tiivisti.

Hankkeessa on laskettu, että noin 50 biokaasulaitoksen sekä kaasunjalostusyksiköiden, jakeluverkoston ja -kaluston sekä tankkausasemien rakentaminen maksaisi yhteensä noin 550 miljoonaa euroa. Jos investoinnille saisi 30 % tukea, tuen osuus olisi 165 miljoonaa euroa.

EU:n rahoittamassa W-Fuel-hankkeessa on selvitetty liikennebiokaasun tuotantomahdollisuuksia Turun ja Salon seudulla, Helsingin alueella ja Kymenlaaksossa sekä Harjun ja Lääne-Virun maakunnissa Virossa. MTT:n lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Tallinnan Teknillinen yliopisto, Tukholman ympäristöinstituutin Tallinnan osasto sekä useita alan toimijoita.

Käyttökelpoisia biomassoja on runsaasti

W-Fuel-hankkeen tutkijat ovat kartoittaneet, kuinka paljon hankkeen kohdealueilta on mahdollista kerätä biokaasun raaka-aineita, esimerkiksi biojätettä, lietteitä, lantaa ja energiakasveja. Kartoituksen perusteella on laadittu vuodelle 2020 kaksi skenaariota, joista toisessa biomassat käsitellään nykykäytäntöä vastaavasti (perusskenaario) ja toisessa niistä valmistetaan liikennebiometaania (metaaniskenaario).

Tulosten mukaan hankkeessa tarkasteltujen alueiden biomassoista saisi yhteensä noin 300 miljoonaa kuutiota biometaania vuodessa. Turun ja Salon seudulla paikallisesti tuotettu biometaani voisi enimmillään kattaa noin viidesosan ja Kymenlaaksossa noin neljäsosan liikenteen polttoaineenkulutuksesta. Helsingin seudulla paikallisesti tuotettu biometaani riittäisi kattamaan noin 5 % liikenteen polttoaineesta.

Ympäristö hyötyisi kaasuautoilusta

Turun ja Salon seudulla sekä Kymenlaaksossa biometaanin käyttö liikennepolttoaineena vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä noin 440 000 tonnia. Tutkija Kaisa Manninen MTT:stä totesi, että metaaniskenaarion mukaisessa biometaanin liikennekäytössä khk-päästöt olisivat 35 % perusskenaarion päästöistä.

– Suurin osa päästövähennyksistä olisi seurausta siitä, että biometaani korvaisi liikenteessä fossiilisia polttoaineita. Biokaasun tuotantoon ohjattavat biomassat ovat kuitenkin pois muusta energiantuotannosta, joten olisi tärkeää tuottaa myös korvaava energia uusiutuvilla energianlähteillä, Manninen tarkensi.

Myös Helsingissä khk-päästöt pienenisivät metaaniskenaariossa, mutta eivät yhtä selkeästi kuin hankkeen muilla alueilla. Tämä johtuu siitä, että pääkaupunkiseudun biomassoista on tarkoitus joka tapauksessa tuottaa biometaania, joka käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon.

– Biometaanin liikennekäytöstä olisi myös Helsingissä se ympäristöhyöty, että kaupunki-ilma paranisi liikenteen hiukkaspäästöjen vähenemisen myötä, Saija Rasi huomautti.

Muutama biokaasulaitos riittäisi alkuun

Tällä hetkellä kaasukäyttöisiä autoja on Suomessa vasta vähän, yhteensä noin 900. W-Fuel-hankkeessa selvitettiin, kuinka monta uutta liikennebiokaasua tuottavaa laitosta tarvittaisiin, jos Etelä-Suomen autokannasta esimerkiksi 1,5 % olisi kaasukäyttöisiä vuonna 2020.

Laskelmien mukaan Turun ja Salon seudulle riittäisi yksi 7,4 MW:n laitos. Kymenlaaksoon tarvittaisiin yksi 3,8 MW:n laitos, kun lisäksi Heinisuon kaatopaikalta saatava biokaasu ohjattaisiin liikennekäyttöön. Helsinkiin ei tarvitsisi rakentaa yhtään uutta biokaasulaitosta, vaan liikennebiometaanin tarve tulisi katetuksi jo suunnitelmissa olevilla laitoksilla.

Julkinen tuki tarpeen alkutaipaleella

W-Fuel-hankkeen tulosten mukaan biometaanin tuottaminen liikennepolttoaineeksi on taloudellisesti kannattavaa, jos laitos voi veloittaa ns. porttimaksun käsittelemistään biomassoista, esimerkiksi biojätteestä. Tutkija Esa Aro-Heinilä MTT:stä on laskenut, että myös maatalouden biomassoja käsittelevät laitokset ovat kannattavia, jos kaasun myyntihinta on 100 €/MWh.

– Se vastaa noin 100 snt/l dieselin myyntihintaa ilman arvonlisäveroa. Olennaista on kuitenkin, että valtaosa biometaanista saadaan myytyä liikennepolttoaineeksi, hän korosti.

Alkuvaiheessa biokaasulaitosten kannattavuus olisi heikko kaasuautojen vähäisen määrän takia. Aro-Heinilä arveli, että biometaanin liikennekäytön edistäminen edellyttäisi siksi julkista tukea ainakin kymmenen ensimmäisen vuoden ajan.

– Tuotantoinfrastruktuurin rakentamiseen tarvittaisiin 30 % investointituki ja siirtymävaiheessa maatalouden biomassoja käsittäville laitoksille 30–50 €/MWh tuotantotukea, jonka tavoitteena on luoda biometaanille kysyntää. Toiminnan kannattavuus riippuu kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden hinnoista, joten tuotantotuki tulisi sitoa niiden hintaan, Aro-Heinilä pohti.

Biometaanin käyttäjille polttoaineen täytyy olla selkeästi halvempaa kuin fossiiliset liikennepolttoaineet, jotta muodostuu motivaatio siirtyä biometaanin käyttöön. Kun valtaosa biometaanista saadaan myytyä liikennepolttoainemarkkinoille, lisätukea ei enää tarvita.

Lisätietoja:
tutkija Saija Rasi/MTT, saija.rasi@mtt.fi, puh. 040 570 1596
tutkija Kaisa Manninen/MTT, kaisa.manninen@mtt.fi, puh. 0400 148 623
tutkija Esa Aro-Heinilä/MTT, esa.aro-heinila@mtt.fi, puh. 040 743 8328

www.wfuel.info

W-Fuel -seminaarin esitykset:

Eeva Lehtonen (suomi)

Eeva Lehtonen (english)
Erja Heino (suomi)
Esa Aro-Heinilä (english)
Kaisa Manninen (suomi)
Kaisa Manninen (english)
Nea Teerioja (suomi)
Nea Teerioja (english)
Saija Rasi (suomi)
Saija Rasi (english)
Ülo Kask, Tiit Kallaste (english)
David Baxter (english)


 


Takaisin
  MTT W-Fuel -projekti
Kotieläintuotannon tutkimus
H-talo
31600 Jokioinen
mp 040 352 9741

MTT W-Fuel project
Animal Production Research
31600 Jokioinen, Finland
mp  +358 40 352 9741