Tutkimus heittää biokaasupallon päättäjille Etelä-Suomessa on hyvät edellytykset lisätä kotimaisen biokaasun käyttöä liikenteen polttoaineena. Tänä keväänä... Lue lisää

Ruokajätteen synnyn ehkäisyn talous- ja ympäristövaikutukset Virossa Tämän analyysin on laatinut Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tutkija Nea Teerioja yhteistyössä virolaisten projektitiimien kanssa. Analyysin laatimisessa on... Lue lisää

Biokaasun talous- ja ympäristövaikutukset Virossa Perustapausskenaario (Business As Usual eli BAU) vuonna 2020 edustaa biokaasun käytön jatkamista nykyisellä tasolla, kun tiedossa olevat muutokset huomioidaan. BAU-skenaariota... Lue lisää

Kaikki merkinnät
Biometaania liikenteeseen -seminaari ja tiedotustilaisuus 12.3.2012

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan W-Fuel-hankkeen tutkimustuloksista Säätytalolle Helsinkiin 12.3. Tilaisuus on maksuton, mutta kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 1.3. mennessä osoitteeseen tarja.lintula@mtt.fi.

Lue lisää


Jätteestä liikennepolttoaineeksi -tulosseminaari 23.11.2011 Turussa

Seminaari pidetään Turun Yliopiston Mauno Koivisto -keskuksen luentosalissa Biocityssä.

Lue tilaisuuden ohjelma ja ilmoittaudu>>


 


W-Fuel esittäytyi Cancunin ilmastokokouksessa

Ohjelmajohtaja Tiit Kallaste Tukholman ympäristöinstituutin Tallinnan osastolta esitteli W-Fuel -projektia Cancunin ilmastokokouksessa.

 

Katso video


Kaikki merkinnät


28.2.2012

Ruokajätteen synnyn ehkäisyn talous- ja ympäristövaikutukset Virossa

Tämän analyysin on laatinut Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tutkija Nea Teerioja yhteistyössä virolaisten projektitiimien kanssa. Analyysin laatimisessa on huomioitu myös Viron WP2-raportin (Biojätteen ja lietteen syntymisen ehkäisy) tulokset. Koska analyysissä on käytetty yleistämismenetelmää, tuloksia tulee pitää suuntaa-antavina.

Kaikki analyysin päätekijät riippuvat tarkasteltavana olevan maan biojätteen koostumuksesta. Relevanttien virolaisten tutkimusten mukaan voidaan olettaa, että ruokajätteen osuus koko Viron biojätteestä on samalla tasolla kuin Suomessa eli noin 80 %.

Ehkäistyä ruokajätteen määrää kohti säästettävä päästöjen määrä riippuu myös valtion maatalouden ja tuonnin rakenteesta. Kaikki ruoan elinkaarenaikaiset päästöt on huomioitu laskennassa. Lisäksi kustannussäästöt ehkäistyä ruokajätteen määrää kohti perustuvat pääosin tarkasteltavana olevan maan hintatasoon. Säästöt lasketaan jätteen synnyttävän tahon näkökulmasta. Säästölaskelmassa on huomioitu hankintakustannukset, käyttökustannukset (kuljetus, valmistus, varastointi jne.) sekä jätemaksut.

Neljän skenaarion vertailu

Viron WP2-raportin mukaisesti talous- ja ympäristövaikutusten analyysi on suoritettu kolmen jätteen syntymisen ehkäisy -skenaarion (B1, B2 ja B3) perusteella. Niitä on verrattu tilanteeseen, jossa jätteen syntymisen ehkäisyä ei tehosteta vuoteen 2020 mennessä (skenaario A: BAU eli Business As Usual). Skenaariot on esitelty taulukossa 1.

Taulukko 1. Vertailtavat skenaariot.


Ympäristövaikutusten analyysissä on sovellettu suoraan Suomessa käytettyä säästettyjen päästöjen määrää (4,6 tonnia CO2-eq/t eli hiilidioksidiekvivalenttia per tonni). Talousvaikutusten analyysissä on kuitenkin huomioitu, että Viron hintataso on alhaisempi Suomen. Analyysissä on oletettu, että Viron hintataso on noin 75 % Suomen hintatasosta vuonna 2020 (Kiander, 2012). Tulokset on esitetty taulukoissa 2 ja 3.

Ruokajätteen vähentäminen pienentää kustannuksia ja päästöjä

Taulukossa 2 esitetyt tulokset osoittavat, että ruokajätteen syntymisen ehkäisyn tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2020 Harjun maakunnassa (ml. Tallinna) pienentäisi päästöjä 30 000–127 000 tonnia CO2-eq ja kustannuksia 29–122 M€ (59–246 € asukasta kohti), tavoitetasosta riippuen.

Taulukko 2. Ruokajätteen syntymisen ehkäisyn talous- ja ympäristövaikutukset Harjun maakunnassa (ml. Tallinna) vuonna 2020.

* Harjun maakunnan väestöennuste vuodelle 2020 on 497 113 (Viron tilastokeskus; Siseministeerium 2009).

Taulukko 3. Ruokajätteen syntymisen ehkäisyn talous- ja ympäristövaikutukset Lääne-Virun maakunnassa vuonna 2020.

* Lääne-Virun maakunnan väestöennuste vuodelle 2020 on 64 006 (Viron tilastokeskus; Siseministeerium 2009).

Taulukossa 3 esitetyt tulokset osoittavat, että ruokajätteen syntymisen ehkäisyn tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2020 Lääne-Virun maakunnassa pienentäisi päästöjä 5 000–17 000 tonnia CO2-eq ja kustannuksia 5–17 M€ (75–264 € asukasta kohti), tavoitetasosta riippuen.

Viitteet:
Kiander 2012. Virosta Euroopan Unionin jäsen. Verkkolähde, ladattu 16.1.2012. Saatavilla internetissä.

Siseministeerium 2009. Uuringu Eesti regioonide majandus-struktuuri muutuste prognoos. Lopparuanne. Vastutav täitja: Tartu Ulikool. Saatavilla internetissä.
 


Takaisin
  MTT W-Fuel -projekti
Kotieläintuotannon tutkimus
H-talo
31600 Jokioinen
mp 040 352 9741

MTT W-Fuel project
Animal Production Research
31600 Jokioinen, Finland
mp  +358 40 352 9741