Tutkimus heittää biokaasupallon päättäjille Etelä-Suomessa on hyvät edellytykset lisätä kotimaisen biokaasun käyttöä liikenteen polttoaineena. Tänä keväänä... Lue lisää

Ruokajätteen synnyn ehkäisyn talous- ja ympäristövaikutukset Virossa Tämän analyysin on laatinut Helsingin seudun ympäristöpalvelujen tutkija Nea Teerioja yhteistyössä virolaisten projektitiimien kanssa. Analyysin laatimisessa on... Lue lisää

Biokaasun talous- ja ympäristövaikutukset Virossa Perustapausskenaario (Business As Usual eli BAU) vuonna 2020 edustaa biokaasun käytön jatkamista nykyisellä tasolla, kun tiedossa olevat muutokset huomioidaan. BAU-skenaariota... Lue lisää

Kaikki merkinnät
Biometaania liikenteeseen -seminaari ja tiedotustilaisuus 12.3.2012

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan W-Fuel-hankkeen tutkimustuloksista Säätytalolle Helsinkiin 12.3. Tilaisuus on maksuton, mutta kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 1.3. mennessä osoitteeseen tarja.lintula@mtt.fi.

Lue lisää


Jätteestä liikennepolttoaineeksi -tulosseminaari 23.11.2011 Turussa

Seminaari pidetään Turun Yliopiston Mauno Koivisto -keskuksen luentosalissa Biocityssä.

Lue tilaisuuden ohjelma ja ilmoittaudu>>


 


W-Fuel esittäytyi Cancunin ilmastokokouksessa

Ohjelmajohtaja Tiit Kallaste Tukholman ympäristöinstituutin Tallinnan osastolta esitteli W-Fuel -projektia Cancunin ilmastokokouksessa.

 

Katso video


Kaikki merkinnät


28.2.2012

Biokaasun talous- ja ympäristövaikutukset Virossa

Perustapausskenaario (Business As Usual eli BAU) vuonna 2020 edustaa biokaasun käytön jatkamista nykyisellä tasolla, kun tiedossa olevat muutokset huomioidaan. BAU-skenaariota verrataan biokaasun tuotantoon ja käyttöön vuonna 2020 kahdessa vaihtoehtoisessa skenaariossa;
B1: biokaasua käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon yhteistuotantolaitosympäristössä
B2: biokaasu jalostetaan biometaaniksi eli maakaasulaaduksi, jota käytetään liikennepolttoaineena.

Alla esitetyt alustavat tulokset perustuvat pääasiassa Harjun maakunnan tapaustutkimusesimerkkiin (Hinnun sikalan pilottibiokaasulaitos).

Raakabiokaasun vaihtoehtoiset käyttökohteet

Kuva 1. Biokaasun käyttö vuonna 2020: perustapaus, yhteistuotantolaitos (B1) ja ajoneuvojen polttoainekäyttö (B2).

Molemmissa tarkasteltavana olevissa biokaasuvaihtoehdoissa (B1 ja B2) on yhteisiä piirteitä. Raaka-aineina käytetään lietelantaa, teurasjätettä, kiinteää lantaa ja energiakasveja. Käsitelylaitoksissa ne hajoavat hapettomissa (anaerobisissa) oloissa ja muodostavat raakabiokaasua. Mikäli mädätteen laatu on hyväksyttävä, sitä voidaan käyttää lannoitteena nykyisin käytetyn lannan sijaan.

Raakabiokaasu joko siirretään lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokseen (CHP) skenaarion B1 mukaisesti tai se jalostetaan biometaaniksi (B2). Yhteistuotantolaitoksen tuottama sähkö (B1) syötetään sähköverkkoon ja lämpöenergia hyödynnetään kaukolämpöverkossa. Jalostettu biokaasu (B2) toimitetaan jakeluasemille ja myydään ajoneuvojen polttoaineena tai se voidaan vaihtoehtoisesti syöttää maakaasuverkkoon.

Mädätysprosessin tarkka hallinta sekä ympäristön kannalta kestävä mädätteen varastointi- ja levitystapa mahdollistavat lievemmät ympäristövaikutukset kuin mädättämättömän lannan käsittelyssä. Lisäksi on huomioitava, että mädätteen hajuhaitat ovat lantaa pienemmät, ja että mädätetyn lannan typpipitoisuus on mädättämätöntä lantaa suurempi. Se puolestaan mahdollistaa paremman tarkkuuden lannoituksessa sekä vähentää typpivalumia.

Ympäristövaikutukset riippuvat perusolettamuksista

Alustavien tulosten perusteella voidaan todeta, että ympäristövaikutusten arviointi riippuu suuresti perustapauksen sähköntuotantomenetelmästä. Jos biokaasulla korvataan 1 kWh Viron keskimääräisestä sähköntuotannosta, josta 87 % koostuu palavan kiven hyödyntämisestä, päästöjä pystytään pienentämään enemmän kuin käytettäessä 1 kWh:n edestä biokaasua liikennepolttoaineena. Jos biokaasulla sen sijaan korvataan maakaasulla tuotettua marginaalisähköä, vaikutus päästöihin on päinvastainen.

Ympäristövaikutusten taloudellinen arvo on laskettu eurooppalaisen HEATCO-projektin (http://heatco.ier.uni-stuttgart.de/) kansallisen haittakustannusmallin mukaisesti. Arvot on esitetty kuvassa 2.

Kuva 2. Ympäristöhaitoista aiheutuvien kustannusten säästöt, B1 ja B2 verrattuna perustapaukseen (Harjun maakunnan tapaustutkimus, vuosi 2020).

Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä (EU ETS) vaikuttaa osaltaan tuloksiin. Järjestelmä huomioi energiantuotannon palavaa kiveä hyödyntävissä laitoksissa. Jos nämä laitokset pystyvät vähentämään CO2-päästöjään, ne voivat myydä päästöoikeuksiaan muille EU ETS järjestelmässä mukana oleville tahoille, jotka voivat puolestaan kasvattaa CO2-päästöjään. Näin toimitaan, koska EU ETS järjestelmässä CO2-päästöille on asetettu sitova yläraja.

Seurauksena on, että niin kauan kuin biokaasulla tuotetulla sähköllä korvataan EU ETS järjestelmässä mukana olevien tahojen tuottamaa sähköä, päästöjen kokonaismäärä ei laske. Sen sijaan päästöoikeudet ohjautuvat muille sektoreille. Näin ollen EU ETS järjestelmä huomioiden biokaasua liikennepolttoaineena käyttämällä saavutetaan suurempia positiivisia ympäristövaikutuksia kuin tuottamalla sähköä biokaasulla, riippumatta siitä, korvataanko tuotannolla yleisimmällä menetelmällä tuotettua sähköä vai marginaalisähköä.

Yhteistuotantolaitokset vaikuttavat olevan tuottavampia

Taloudellisia vaikutuksia koskevat alustavat tulokset osoittavat, että biokaasun tuotanto on yhteiskunnallisesti tuottavaa. Tulosten perusteella voidaan myös päätellä, että koko yhteiskunnan näkökulmasta on tuottavampaa valmistaa biokaasusta liikennepolttoainetta kuin tuottaa sähköä ja lämpöä.

Yksityiskäytössä kannattavuus on kuitenkin päinvastainen. Yhteistuotantolaitoksen investointikustannukset ovat pienemmät kuin jalostuslaitoksen. Mikäli oletetaan, että uusiutuviin polttoainelähteisiin perustuvan sähköntuotannon tukimekanismit (syöttötariffit) pysyvät ennallaan, sähkö- ja lämpöenergian myynnin kannattavuuden oletetaan olevan suurempi kuin myytäessä biometaania liikennepolttoaineena.

On huomioitava, että biometaanin jalostaminen liikennepolttoaineeksi on kokonaan uusi asia Virossa, minkä lisäksi teknisistä standardeista on päästävä sopimukseen. Lisäksi on suunniteltava taloudellisia tukijärjestelmiä, joilla voidaan vähentää toimintaa tällä hetkellä haittaavia taloudellisia esteitä.  


Takaisin
  MTT W-Fuel -projekti
Kotieläintuotannon tutkimus
H-talo
31600 Jokioinen
mp 040 352 9741

MTT W-Fuel project
Animal Production Research
31600 Jokioinen, Finland
mp  +358 40 352 9741